Koiraharrastus on taas viime aikoina näytellyt niitä vähemmän mukavia puoliaan. Hopi on oireillut kummallisesti jo jonkin aikaa. Sai mielettömiä läähätyskohtauksia ja joi niin paljon, että pissasi työpäivän ja yön aikana sisälle. Ehdittiin jo miettiä ties mitä kauheuksia. Kuitenkin lopulta yksi eläinlääkäri huomasi, että sillä on voimakkaita selkäkipuja. On toki mukava tietää myös, että se EI sairasta addisonin tautia, kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa, diapetesta, tai muutakaan, joka näkyisi laajassa verenkuvassa.

Nyt ollaan levossa oltu kolme viikkoa ja ensi viikolla fyssarille. Ensin yritettiin tästä levosta kotona selvitä huoneiden rajauksilla ja äänenkäytöllä - huonoin tuloksin. Hopi pääsi aina livahtamaan jostain ja hyppelemään ties mihin. Sitten saatiin Tuijalta lainaksi häkki, joka on niin iso, että Hopi mahtuu siellä pyörimään ja hyörimää, muttei kumminkaan voi hyppiä. Kiitos Tuija! Hopilla oli ensin tavallinen tulehduskipulääkekuuri viikon, mutta sitten jollain tempullaan luokkasi taas selkäänsä. Saatiin Tramal-kuuri, jota syötiin 6 päivää ja nyt menee vielä puliannoksella tulehduskipulääkettä. Lauantai-illalla se oli taas selvästi kipuinen vaikka Tramal-kuuri oli vielä meneillään. Nyt onneksi vaikuttaa paremmalta. Ell selittikin, että selkäkivut on usein aaltomaisia ja kivun määrä vaihtelee.

Toivotaan nyt, että parantuminen on alkanut toden teolla!